Tänä vuonna me suomalaiset kulutimme oman osuutemme maapallon luonnonvaroista reilussa kolmessa kuukaudessa. Kaikki kulutus 12.4.2024 eteenpäin on ekovelkaa ympäristölle. Suomen sijoitus ei ole imarteleva, sillä olemme listalla sijalla 13, huomattavasti keskiarvoa heikompana ja noin viikon Ruotsia edellä. Ja tässä korkea sijoitus ei ole kunnia-asia. Miksi kysymystä tärkeämpi kysymys on kuitenkin miten. Miten saamme muutoksen aikaan ja miten saamme yhteiskuntamme siihen sitoutumaan?
Global Footprint Network esitteli Earth Overshoot Day -konseptin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ja siitä lähtien ylikulutuspäivä on siirtynyt aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi. Maailmanlaajuisesti Earth Overshoot Day vietettiin viime vuonna elokuun 2. päivänä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2023 kulutimme alle kahdeksassa kuukaudessa enemmän luonnonvaroja kuin maa pystyi tuottamaan koko vuoden aikana. Valitettavan moni maa on kuluttanut laskennalliset luonnonvaransa jo huomattavasti tuota päivää aikaisemmin. Vielä 2000-luvun alussa maailman ylikulutuspäivä osui elo-syyskuulle. Yli 80 % maapallon väestöstä asuu meidän tavoin maassa, missä kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat. Parhaimman arvosanan taasen saavat Indonesia ja Ecuador, joiden ylikulutus tapahtuu vasta joulukuussa.
Jokainen meistä voi testata oman kulutuksensa kestävyyden Sitran elämäntapatestillä. Testi kertoo, kuinka paljon on yhden vuoden hiilijalanjälkesi. Pariisin sopimuksen mukaan CO2e-kulutuksen (hiilidioksidiekvivalenttikulutuksen) maailmanlaajuisen henkeä kohden lasketun keskiarvon pitäisi laskea yhteen tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii kaikilta mailta ja yksilöiltä suuria ponnisteluja. Keskimäärin suomalainen tuottaa 7 tonnia hiilidioksidia vuodessa. (Lähde: Globalis)
Teitkö testin? Mitä ajatuksia tuloksesi herätti? Voisitko tehdä jotain paremmin?
Kiertotalous takaisin normaaliksi ajattelutavaksi
Kiertotalous ei ole mikään uusi keksintö, se oli normaali ajattelu- ja toimintatapa vuosikymmeniä sitten, jolloin rahaa uuteen ei ollut. Nyt, vaikka taloudellinen tilanteemme on eri, tuo ajattelutapa pitäisi saada takaisin jokaiseen ihmiseen. Me Inregolle olemme erikoistuneet IT-laitteiden eliniän pidentämiseen ja kulutustottumuksien muuttamiseen.
Tässä vinkkimme pieniin muutoksiin, joilla voi olla suurikin vaikutus:
1. Käytä nykyisiä elektroniikkalaitteita pidempään
2. Hyödynnä korjauspalveluita
3. Vältä uuden ostamista ja hanki tarvitsemasi elektroniikka käytettynä
4. Osta vain laadukasta ja kestävää
5. Mikäli ostat uutta, tarkista missä ja miten se on valmistettu ja onko laite korjattavissa ja varaosia saatavissa. Onko ohjelmistopäivitykset turvattu vuosiksi eteenpäin?
6. Ota laturi pois seinästä, kun et sitä käytä. Kuuostaa pieneltä asialta, mutta, jos 3 miljoonaa suomalaista pitää laturia seinässä, kuluu hukkaan energiamäärä, jolla voisi lämmittää 40 sähkölämmitteistä omakotitaloa.
Scope 3 päästöt pienemmiksi käytetyillä laitteilla
Ostamalla käytettyjä laitteita vähennämme uusien kysyntää ja siten myös uusien laitteiden tuotantoa. Maailmassa valmistetaan vuosittain jopa 300 miljoonaa kannettavaa tietokonetta, joten meillä riittää kyllä uudelleenkäytettävää. Myös yritykset voivat liittyä käytetyn trendin kasvattamiseen hankkimalla osan laitteista kunnostettuna. Myös laitteiden jälleenmyyjät voivat tarjota asiakkailleen mahdollisuuden vastuullisempiin valintoihin, ottamalla valikoimiinsa käytetyt laitteet uusien rinnalle. Usein käytettyjen tuotteiden hinta on huomattavasti edullisempi, joka helpottaa ostopäätöstä. Myös jatkuvasti kiristyvä vastuullisuusraportointi ajaa organisaatioita valitsemaan kestävämmin. IT:n osuus hallinnollisen yrityksen CO2-päästöistä on noin 12%. Tämä tarkoittaa, että yritys voi pienentää Scope 3-päästöjään huomattavasti hankkimalla IT-laitteet käytettyinä.
Me Inregolla olemme erikoistuneet IT-laitteiden eliniän pidentämiseen. Käytetyn elektroniikan ostaminen on ilmaston kannalta parempi, koska uusien elektroniikkatuotteiden valmistus vaatii suuria määriä energiaa ja resursseja. Jopa 80 % tietokoneen hiilidioksidipäästöistä syntyy valmistuksen aikana. Lisäksi uuden tietokoneen valmistukseen tarvitaan 22 kg kemikaaleja, 1 500 litraa vettä ja siitä syntyy 1 200 kg jätettä. Tätä määrää on vaikea ymmärtää kun kädessä on max muutaman kilon painoinen laite. Ostamalla käytettyä elektroniikkaa uuden sijaan, vähennämme uusien tuotteiden kysyntää ja siten myös tarvetta uusien valmistukseen.
Niin yksilöillä kuin yrityksillä on velvollisuus ottaa vastuu kulutuksesta ja pyrkiä elämään kestävämmin. Otetaan siis seuraava askel kohti kestävämpää tulevaisuutta liittämällä käytetty IT yhtä luontevaksi osaksi elämäämme kuin käytetyt autot, vaatteet ja huonekalut.
Ota meihin yhteyttä, niin autamme ottamaan askeleen kohti vastuullisempaa IT-laitehallintaa.
