Inrego
Stocklists

IT, vastuullisuuden uhka vai mahdollisuus?

Uutiset 30 lokakuu 2023 4 min lukuaika

Olen saanut tutustua tämän vuoden aikana vastuullisen IT:n generalistiksi itseään tituleeraavan Antti Sipilän kanssa. Meitä yhdistää kiinnostus jo pitkän ajan takaa IT:n ja vastuullisuuden dilemmaa kohtaan. IT:llä on valtava potentiaali, jos vaan osaisimme ihmiskuntana sen hyödyntää. Eräänä maanantaiaamuna istuimme Antin kanssa alas ja keskustelimme aiheesta hieman enemmän. 

Antti työskentelee TIEKEllä Green ICT projektipäällikkönä. Hänen tutkimushistoriansa vastuullisesta IT:stä ulottuu aina vuoteen 2007, jolloin hän teki aiheesta gradun. Tuolloin tutkimustietoa ja kovaa dataa ei juuri ollut ja ymmärryskin oli hyvin eri tasolla kuin nykyään.

Ohjelmisto-laitteisto-syklin vaikutukset

Keskustelun alussa Antti nostaa esiin gradussaan tekemänsä merkittävän huomion ohjelmistojen nopeasta kehittymisestä. Nopea ohjelmistokehitys lyhentää raudan käyttöikää väistämättä, sillä laitteistot eivät pysty suoriutumaan jatkuvasti tehokkaammista ohjelmistoista. Tämä näkyi kahdesta suunnasta ruokittuna kierteenä; piirien hinta halpeni Mooren lain mukaan, joka sai laitevalmistajat tekemään tehokkaampia laitteita, toisesta suunnasta painetta tuli, koska ohjelmistokehitys vaati laitteilta jatkuvasti enemmän tehoa. Tuloksena tehokkaampia laitteita vaadittiin ja myös valmistettiin kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan alettiin ymmärtämään IT-tuotannon ympäristövaikutukset, valmistuksessa käytettävien myrkyllisten aineiden määrät, kuten kevyt- ja raskasmetallit, palonestoaineet ja polyvinyylit sekä laitemäärän kasvun aiheuttama e-jätevuoren koko. Mutta ongelma ei ollut silloin vielä tarpeeksi näkyvä eikä tarpeeksi lähellä, jotta se olisi saanut aikaan muutoksia IT-markkinassa.

Tämä on toisaalta hyvin ymmärrettävää, sillä 2000-luvun alussa IT nähtiin enemmänkin ympäristökuormituksen pienentäjänä kuin maksimoijana. Lanseerattiinhan silloin termi paperiton toimisto. Ja, jos mietitään vaikka kestävän kehityksen tavoitteita, vuonna 2007 tavoitteina oli esim. määritellä mitä on digitaalinen hyvinvointi ja määriteltiin mitä on tietoyhteiskunta. IT oli suurien mahdollisuuksien väline.

iPhone mullisti IT-laitemarkkinat

Antin gradu valmistui juuri vuosi ennen iPhonen julkistamista; tuon kuluttajien mukana liikkuvan nettilaitteen räjähdysmäistä suosiota. Tuo hetki mullisti IT-markkinat ja IT-laitteiden kysynnän. Tässä vaiheessa tehtiin suuri harppaus teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Hype oli valtaisa ja IT:ssä nähtiin vain hyviä puolia, kuten etätyön mahdollisuudet, tiedon liikkuminen mukana ja tiedon nopea jakaminen. Tuohon aikaan yritysten IT-laitehankinnoissa ei ollut ympäristökriteerejä. Kestävää kehitystä ja vihreitä arvoja pidettiin enemmän viherpiipertelynä kuin isojen yritysten strategisena ohjausvälineenä.

Olemmeko sisäistäneet uhkat, niin hyvin, että olemme valmiita muuttamaan toimintaa?

Nyt 15 vuotta myöhemmin voimme sanoa olevamme jo pidemmällä. Vastuullisuus nähdään jo yritysten kilpailuetuna, mutta kovinkaan moni ei aseta IT:tä ja vastuullisuutta samaan lauseeseen. Harvat myöskään ymmärtävät, että muutaman vuoden päästä vastuullisuus voi olla minimivaatimus. Vuonna 2022 vain muutaman ison yrityksen vastuullisuusraportista löytyy oma osionsa IT:stä. Vastuullisuus ei toteudu pelkällä vastuullisuuspäällikön palkkaamisella vaan se tulee olla jokaisen osaston ja jokaisen ihmisen perustekemisessä mukana. Päälle liimatut, hienot sanat eivät tee yhdestäkään yrityksestä vastuullista.

 Mihin olemme matkalla?

Lopuksi pohdimme tulevaisuutta ja millaisia skenaarioita on näkyvissä. Lähdimme pohtimaan asiaa kolmen skenaarion pohjalta:

1.       Emme oppineet mitään

2.       Kaikki kyllä jatkuu niin kuin ennenkin

3.       Ymmärsimme, opimme ja hyödyimme

 

1. Emme oppineet mitään

Suurin riski on, että emme muuta käyttäytymistämme tarpeeksi nopeasti, vaikka näemme uhkat raporteissa ja selvityksessä. IT nähdään edelleen liian kaukana vastuullisuustyöstä, jolloin ympäristökriteerit eivät adaptoidu normaaliksi osaksi IT-laitehankintoja, -hallintaa ja uudistamista. E-jätteen määrän kasvu kiihtyy, komponenttipula tulee vastaan nopeammin kuin saamme kierrätysmateriaalien talteenottoa kehitettyä. 

2. Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin

Low-hanging fruits -toimet pelastavat hetkellisesti ja näyttää siltä, että jotain tehdään. Mutta kun helpot keinot on käytetty ja pitäisi oikeasti muuttaa asenteita ja luoda ihan uusia innovaatioita, asia koetaan liian kalliiksi, hankalaksi ja hyödyttömäksi. Tässä mallissa saasteen määrä todennäköisesti vähän kasvaa, mutta elektroniikkajätteen määrä saadaan tasaantumaan, koska halvempia raaka-aineita saadaan kierrätysmateriaaleista.

 3. Ymmärsimme, opimme ja hyödyimme

Parhaassa skenaariossa ihmiskunta saavuttaa IT:n hiilineutraaliuden ja kädenjälki ajattelu normalisoituu. Säädöksillä ohjataan, että kaikista laitteista 90+ % pitää kierrättää ja loppu säilötään jatkojalostusta varten. Uusien luonnosta louhittavien raaka-aineiden tarve minimoituu. Vihreä koodaus tulee osaksi kaikkea ohjelmistokehitystä, jolloin koodi ei enää vaadi viimeisintä konetta vaan vanhempi tekniikka riittää hyvin. Tekoäly mallit tehostuvat ja niiden energian tarve vähenee. Lopulta ne oppivat optimoimaan itse itseään ja tukevat ekologista jatkokehitystä.

 

Nyt on hetki, jossa ymmärrystä on riittävästi ja on aika toimia. Usein se, että toimimme, vaatii ulkopuolelta tulevan paineen. Ja se paine tulee, mikäli olet päästöjen omistaja. Jollekin taholle pitää vastuuttaa päästöjen kompensointi. Onko se valmistaja, jakelija, käyttäjä? Tämän kysymyksen äärelle meidän on syytä pysähtyä ja tehtävä selkeä linjaus. Koska asia vaatii useiden osapuolten välistä yhteistyötä ja keskustelua, tarvitsemme foorumeita, kuten esimerkiksi Green ICT -ekosysteemi, joka tuo saman pöydän ääreen julkishallinnon, tutkijat, yrityskentän ja kolmannen sektorin toimijat. Näin kuulemme jokaisen näkemyksen ja löydämme ratkaisun.

Kiitos Antille haastattelusta ja herättelevistä ajatuksista. Itselleni mieleen jäi etenkin positiivisen vaikutuksen kehä, jossa kestävän kehityksen mukainen talous mahdollistaa hyvinvoinnin yksilölle, jotta yksilö jaksaa huolehtia ympäristöstä. Tämä on kaiken vastuullisuuden edellytys.

Heini Kettunen

Marketing and Business Development Manager