Uutiset • Julkaistu 17 joulukuu 2024 • 2 min lukuaika
Tutkimuksen mukaan suomalaiset pörssiyritykset ovat pohjoismaiden edelläkävijöitä kiertotalouden kehittämisessä, mikä antaa niille merkittävää kilpailuetua tulevina vuosina.
Tämä käy ilmi laajasta kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Tutkimukseen osallistui 38 prosenttia alueen 809 yrityksestä. Suomen pörssiyritysten kiertotalousindeksi on näiden maiden vertailussa korkein 25 prosenttia, kun esimerkiksi Tanskassa se on vain 16 prosenttia.
Tutkimuksessa on kuitenkin havaittavissa huomattava ero strategian ja toteutuksen välillä. 86prosenttia yrityksistä sanoo, että kiertotalous on jo integroitu heidän strategiaansa, silti vain 39 prosenttia yrityksistä on asettanut selkeitä tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi. Samaan aikaan lähes 80 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi kilpailijoiden kiertotaloustoiminnan kasvavan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana.
Alikäytettyjä strategioita, kuten Rethink ja Remake, tulisi hyödyntää enemmän liiketoimintamallien uudistamisessa, sillä juuri nämä luovat muita kiertotalousstrategioita enemmän liikevaihtoa ja kustannussäästöjä.
Vaikka kiertotalousstrategioiden konkreettinen toteuttaminen on monille yrityksille vielä osittaista, niiden merkitys kasvaa nopeasti. Suurimpina esteinä kiertotalouden maksimoimiselle yritykset kokevat kiertotalouden liiketoiminamallien epävarmuuden (37%), vähäiset vaatimukset asiakkaiden suunnalta (31%) ja olemassa olevat lineaariset toimintamallit (29%). Yritykset jopa kokevat olevansa jumissa lineaarisissa liiketoiminamalleissa.
Kiertotalouden strategioista korjaus- ja uusiovalmistuspalveluja hyödynnetään Suomessa melko tehokkaasti. Nämä tuottavat jo taloudellisia hyötyjä 43 prosentille tutkimukseen osallistuneista yrityksistä. Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet integroimaan kiertotalouden osaksi liiketoimintaansa erityisesti hankintakriteereissä sekä palveluiden kehittämisessä. Tutkimus osoittaa, että kaikkien maiden osalta joka viides yritys asettaa kiertotalouden toimintamallit osaksi hankintakriteereitään vain jos se on pakollista.
Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Fiskars-konsernin tavoitteena on, että yli 50 prosenttia liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 osuus oli noussut jo 24 prosenttiin.
Kiertotalouden kehittäminen on sekä taloudellinen mahdollisuus että myös keino vastata ilmastotavoitteisiin ja raaka-aineiden hupenemiseen. On arvioitu, että noin puolet maailman ilmastopäästöistä voitaisiin poistaa vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä uusiokäyttöä ja kierrätystä. Materiaalivalinnoilla ja kiertotalousstrategioilla on valtava vaikutus, sillä yritykset hallinnoivat suurta osaa maailman materiaalivirroista.
Tutkimus antaa positiivisia signaaleja suomalaisten pörssiyhtiöiden panostuksista kiertotalouteen. Isossa kuvassa katsottuna Pohjoismaat valitettavasti jäävät globaalista kiertotalousasteen keskiarvosta, joka on 7,2 prosenttia. Edelläkävijöitä ja esimerkkiä tarvitaan. Suomessa kiertotalouden kehittämistä voidaan vauhdittaa toimialarajat ylittävillä yhteistöillä. Myös kansalliset tavoitteet ja hankintakriteerit, kuten Green Deal -sitoumukset, voivat ohjata yrityksiä kestävään suuntaan ja varmistaa Suomelle etulyöntiaseman kansainvälisillä markkinoilla.
Circular Economy Outlook 2024 Nordics -raportin toteuttivat ruotsalainen ajatushautomo Cradlenet ja RISE yhteistyössä VTT:n, NORCE:n ja DTI:n kanssa. Suomen osalta tutkimuksen haastattelut teki VTT.
