Tänä vuonna suomalaisilla meni vain kolme kuukautta koko vuoden luonnonvarojen tuhlaamiseen. Kaikki kulutus 31.3.2023 eteenpäin on ekovelkaa ympäristölle. Suomen sijoitus ei ole imarteleva, sillä olemme listalla seitsemäntenä, huomattavasti keskiarvoa heikompana, eikä sijoituksessa ole juurikaan tapahtunut parannusta viime vuosina. Mutta tärkein kysymyksemme on miten saamme muutoksen aikaan ja miten saamme yhteiskuntamme siihen sitoutumaan?
Global Footprint Network esitteli Earth Overshoot Day -konseptin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ja siitä lähtien ylikulutuspäivä on siirtynyt aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi. Maailmanlaajuisesti Earth Overshoot Day vietettiin viime vuonna heinäkuun 28. päivänä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2022 kulutimme enemmän luonnonvaroja kuin maa pystyi tuottamaan alle kahdeksassa kuukaudessa. Valitettavan moni maa on kuluttanut laskennalliset luonnonvaransa jo huomattavasti tuota päivää aikaisemmin.
Maakohtaista ylikulutuspäivää vietetään aina edellisen vuoden YK:n tilastotietojen mukaan, eli esimerkiksi Suomen vuoden 2023 ylikulutuspäivä perustuu vuoden 2022 tilastoihin. Valitettavasti Suomen ylikulutuspäivä on parhaimmillaankin ollut huhtikuussa. Mutta trendi on väärään suuntaan niin Suomella kuin maailmanlaajuisesti. Vielä 2000-luvun alussa maailman ylikulutuspäivä osui elo-syyskuulle. Yli 80 % maapallon väestöstä asuu meidän tapaan maassa, missä kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat. Parhaimman arvosanan taasen saavat Jamaica, Indonesia ja Ecuador, joiden ylikulutustapahtuu vasta joulukuussa.
Pariisin sopimuksen mukaan CO2e-kulutuksen (hiilidioksidiekvivalenttikulutuksen) maailmanlaajuisen henkeä kohden lasketun keskiarvon pitäisi laskea yhteen tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii kaikilta mailta ja yksilöiltä suuria ponnisteluja. Keskimäärin suomalainen tuottaa 7.3 tonnia hiilidioksidia vuodessa (Lähde: Globalis)
Konkreettisia tekoja myös yksilötasolla
Kaksi helppoa tapaa vaikuttaa on:
Käyttää nykyisiä tuotteitamme pidempään
Välttää uuden ostamista ja hankkia tuotteet käytettynä
Ostamalla käytettyjä tavaroita vähennämme uusien tavaroiden kysyntää ja siten myös uusien tavaroiden tuotantoa. Voimme ostaa esimerkiksi käytettyjä vaatteita, huonekaluja, elektroniikkaa ja ajoneuvoja. Myös yritykset voivat liittyä käytetyn trendin kasvattamiseen. Yritykset voivat ostaa käytettyä elektroniikkaa, huonekaluja, ajoneuvoja, koneita ja muita laitteita. Myös laitteiden ja tuotteiden jälleenmyyjät voivat tarjota asiakkailleen mahdollisuuden vastuullisempiin valintoihin, ottamalla valikoimiinsa käytetyt tuotteet uusien rinnalle. Usein käytettyjen tuotteiden hinta on huomattavasti edullisempi, joka helpottaa ostopäätöstä etenkin nykyisellä inflaatiotasolla.
Me Inregolla olemme erikoistuneet käytettyyn elektroniikkaan. Käytetyn elektroniikan ostaminen on ilmaston kannalta parempi, koska uusien elektroniikkatuotteiden valmistus vaatii suuria määriä energiaa ja resursseja. Jopa 80 % tietokoneen hiilidioksidipäästöistä syntyy valmistuksen aikana. Lisäksi uuden tietokoneen valmistukseen tarvitaan 22 kg kemikaaleja, 1 500 litraa vettä ja siitä syntyy 1 200 kg jätettä. Tätä määrää on vaikea ymmärtää kun kädessä on max muutaman kilon painoinen laite. Ostamalla käytettyä elektroniikkaa uuden sijaan vähennämme uusien tuotteiden kysyntää ja siten myös tarvetta uusien valmistukseen.
Nykyään yhä useimmat yritykset pyrkivät myös omassa toiminnassaan vähentämään hiilidioksidipäästöjään, tehokas tapa on ostaa käytettyä elektroniikkaa. Ostamalla uuden sijasta käytettyä voitte organisaationa vähentää IT-päästöjä jopa 80 prosenttia. Niin yksilöillä kuin yrityksillä on velvollisuus ottaa vastuu kulutuksesta ja pyrkiä elämään kestävämmin.
Otetaan siis ensimmäinen askel kohti kestävämpää tulevaisuutta liittämällä käytetty IT yhtä luontevaksi osaksi elämäämme kuin käytetyt autot, vaatteet ja huonekalut.