Laurea-ammattikorkeakoulun luoma julkaisu SERkut-hankkeen tuloksista kokoaa yhteen hankkeen (2024–2026) keskeiset opit ja käytännön havainnot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalouden edistämisestä. Hankkeessa keskityttiin erityisesti kaupunkien ja muiden organisaatioiden SER-virtoihin sekä siihen, miten laitteiden elinkaarta voidaan pidentää korjauksen, uudelleenkäytön ja uusien yhteistyömallien avulla.
Raportti tuo esiin sähkö- ja elektroniikkaromun mittakaavan sekä globaalina että eurooppalaisena haasteena: maailmassa syntyi vuonna 2022 jo noin 62 miljoonaa tonnia e-jätettä, josta vain noin 24 % käsiteltiin asianmukaisesti. Euroopassa kierrätysaste on globaalia keskiarvoa parempi, mutta silti vain noin 40 % elektroniikasta päätyy kiertoon, ja e-jäte on EU:n nopeimmin kasvava jätevirta. Suomessa SER-kierrätys toimii suhteellisen tehokkaasti, mutta uudelleenkäytön osuus on yhä vain noin 1 %, ja suuri määrä käytöstä poistettuja laitteita jää koteihin, varastoihin tai päätyy sekajätteeseen.
Yksi raportin keskeisistä havainnoista on, että uudelleenkäytön ja kierrätyksen suurin este ei ole niinkään kierrätysteknologia vaan laitteiden saaminen keräyksen ja uudelleenkäytön piiriin. Tietoturvahuoli, tiedon puute, vanhat tottumukset ja epäselvät prosessit estävät laitteiden palautumista kiertoon, vaikka niissä olisi edelleen merkittävää arvoa. Lisäksi laitteiden korjaamista vaikeuttava tuotesuunnittelu ja korjausosaajien puute hidastavat kokonaiselinkaaren pidentämistä.
SERkut-hanke osoittaa, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalous on enemmän kuin tekninen kysymys: se yhdistää ympäristövaikutukset, liiketoimintamahdollisuudet ja sosiaalisen kestävyyden. Raportissa korostuu kaupunkien rooli kiertotalouden moottoreina esimerkiksi hankintojen, tilaratkaisujen, viestinnän ja osaamisen kehittämisen kautta. Lisäksi EU-sääntely, kuten korjauttamisoikeus ja digitaaliset tuotepassit, nähdään merkittävinä mahdollistajina uusille toimintamalleille.
Julkaisu tarjoaa konkreettisia suosituksia yrityksille, julkisille toimijoille, jäte- ja kierrätysalan toimijoille, kuluttajille sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioille. Yhteinen viesti on selkeä: pitkät elinkaaret, toimiva yhteistyö ja luottamusta rakentavat prosessit ovat avainasemassa, jos elektroniikan kiertotaloudesta halutaan tehdä aidosti vaikuttavaa ja myös kannattavaa liiketoimintaa.