Toteutimme keväällä kyselytutkimuksen asenteista kunnostettujen IT-laitteiden hankintaa ja käyttöä kohtaan. Tutkimuksessa ilmeni selkeitä eroja organisaatioiden koon mukaan. Ainoastaan 19% suurista (yli 250 henkilöä työllistävistä) organisaatioista ottaa huomioon kunnostetut IT-laitteet osana laitehankintojaan. PK-yritykset ja etenkin mikroyritykset olivat kaikista kiinnostuneimpia kunnostetuista laitteista ja olivat näitä myös hankkineet. Suurten organisaatioiden osalta muutoksen eteen on tehtävä enemmän työtä. Etsimme nyt etenkin yli 250 henkilöä työllistävien organisaatioiden IT-hankinnoista vastaavia syventäviin haastatteluihin. Jätä yhteystietosi lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä.
Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan syksyllä. Syyskuussa pidämme mielenkiintoisen paneelikeskustelun aiheesta, jossa mukana TIEKEn, LUTin ja SwanIT:n edustajat. Varmista, että saat raportin käyttöösi ensimmäisten joukossa täyttämällä yhteystietolomake tapahtumasivulla.
Tässä vaiheessa voimme jakaa teille jo muutaman mielenkiintoisen havainnon tutkimuksen tuloksista, joissa vertailemme organisaatioita, jotka ovat hankkineet kunnostettuja niihin, jotka eivät ole.
Laitehankintojen säännöllisyys näyttää liittyvän läheisesti siihen hankitaanko uusia vai käytettyjä laitteita. Ja tähän vaikuttaa myös hankitaanko laitteita ostamalla vai leasingillä. Organisaatiot, joissa hankitaan pääosin uusia laitteita hankkivat laitteita säännöllisesti; lähes 70% hankkii laitteita kuukausittain tai kvartaaleittain. Kun taas kunnostettuja hankitaan tutkimuksen mukaan epäsäännöllisesti, silloin kun tarve on.
Takuuseen ja tietoturvaan liittyvät epävarmuudet koettiin kunnostettujen laitteiden hankintaan negatiivisesti vaikuttavina asioina, niissä organisaatioissa, joissa kunnostettuja laitteita ei ole ikinä hankittu. Tämä on juuri yksi asia, johon me pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan, sillä kunnostetuille laitteille on mahdollista valita kolmen vuoden takuu. Kun taas katsomme organisaatioita, jotka ovat hankkineet kunnostettuja laitteita, nämä seikat eivät nousseet esiin. Tässä ryhmässä suurimpina negatiivisina asioina nähtiin teknisen henkilöstön mielipiteet.
Yksi teema oli yhteinen kaikille organisaatioille; myönteisesti kunnostettujen hankintaan koettiin vaikuttavan tarjolla oleva kolmen vuoden takuu ja huoltopalvelut. Organisaatiot, jotka jo hankkivat kunnostettuja laitteita kokevat myönteisesti vaikuttavaksi asiaksi työntekijöiden toiveet, organisaation vastuullisuustavoitteet sekä CO2-säästöt. Kiinteä takaisinostohinta ei juurikaan kiinnostanut kumpaakaan ryhmää.
Kiertotalouden kannalta erittäin positiivisen signaalin antoi kummastakin ryhmästä tulos, jossa yli puolet oli sitä mieltä, että vastuullisuustekijöiden osuus tulee kasvamaan ICT-laitehankinnoissa seuraavien kahden vuoden aikana.
Toteutimme tutkimuksen yhteistyössä Green ICT-ekosysteemin kanssa yhteistyössä TIEKEn, Aalto yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.
Green ICT -ekosysteemi on vastuullisuusverkosto, joka edistää kestävää ICT-kehitystä ja kiertotaloutta. Ekosysteemityön juuret ovat Green ICT -ekosysteemillä kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille -hankkeessa. Hanketta rahoitettiin 2021-2023 Uudenmaan liiton koordinoimasta REACT-EU-rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta.
