Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, corporate sustainability reporting directive) velvoittaa suuret yritykset raportoimaan omasta kestävyystyöstään.
Raportointirajat ovat Suomen lainsäädännössä tällä hetkellä 40 miljoonan euron liikevaihto, 20 miljoonan euron tase ja 250 keskimääräinen henkilöstömäärä. Yritys on raportointivelvollinen, mikäli täyttää vähintään kaksi ehtoa. Raportointi koskee lisäksi kaikkia listattuja yrityksiä, myös pk-yrityksiä, poislukien mikroyritykset.
Vaikka pk-yritys ei ole itse raportointivelvollinen, ulottuvat käytännön vaatimukset silti usein toimitusketjujen kautta myös heille. Suurimmat raportointivelvolliset yritykset nimittäin tarvitsevat tietoja täyttääkseen lakisääteiset velvoitteensa, ja näitä tietoja tarvitaan alihankintaketjusta sekä yhteistyötahoilta.
OP:n suuryritystutkimuksen mukaan peräti 56 % suuryrityksistä on jo vaihtanut alihankkijoita vastuullisuusvelvoitteiden takia.
Käytännössä vastuullisuustyö on siis pakollista, mikäli haluaa olla osa minkään isomman yrityksen arvoketjua. Suuryritysten lisäksi tietoja tarvitsevat muutkin asiakkaat. Omien vaikutusten tunnistamista ja vähintään perustasolla suoritettua päästölaskentaa voidaan pitää minimivaatimuksena.
Päästölaskenta kannattaa aloittaa omien suorien päästöjen (scope 1) sekä ostetun energian päästöjen (scope 2) laskennasta. Lähes kaikilla yrityksillä valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin arvoketjussa, ja epäsuorat scope 3 -päästöt kannattaa sisällyttää mukaan laskentaan pian. Sieltä löytyvät mm. kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostot, kuten it-laitteet, yrityksen liikematkat sekä henkilöstön työmatkat. Tavoitteeksi lyhyehköllä aikavälillä kannattaa ottaa kaikkien olennaisten ja merkittävien päästölähteiden kartoittaminen ja näiden vaikutusten laskenta.
Ilmastovastuu on kuitenkin vain yksi osa yrityksen ympäristövastuuta. Muutkin vastuullisuuden osa-alueet on huomioitava. Yrityksen kannattaa aloittaa tunnistamalla omaan toimintaansa liittyvät olennaiset kestävyysseikat ympäristöaiheista sekä sosiaalisista aiheista. Se on samalla riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista sekä toiminnan kehittämistä.
Vastuullisuustyötä ei voi nähdä pk-yrityksessä enää kivana lisänä, vaan se on nykyään toiminnan jatkumisen edellytys.
Vinkit varautumiseen
Mikäli asiakkaasi ei ole vielä asiaa ottanut puheeksi, kannattaa itse toimia suunnannäyttäjänä ja ottaa yhteyttä vähintään omiin suurimpiin asiakkaisiin, ja kartoittaa heidän tarpeensa tai toiveensa vastuullisuustyöstä sekä tarvittavista tiedoista ja näiden aikataulusta.
Yrityksen kannattaa miettiä huolella oman organisaation vastuullisuustyön raamit, näiden linkittyminen strategiaan ja huolehtia, että koko johtoporras on mukana. Kannattaa myös asettaa realistiset, mutta samalla kunnianhimoiset tavoitteet omalle kestävyystyölle.
Päästölaskennan käynnistäminenkin kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Ensimmäisessä laskennassa tunnistetaan kehitystarpeet, mahdolliset tietojen puutteet sekä saadaan vankka tietopohja yrityksen päästövähennystoimien kohdentamiselle.
Artikkeli kirjoitettu yhteistyössä NGS Finlandin kanssa.
NGS Finland tarjoaa ratkaisuja, jotka muuttavat vastuullisuustyön kilpailueduksi. Yritys ohjaa asiakkaitaan hiilijalanjäljen hallinnassa, alkaen päästölaskennasta aina kattaviin ilmastostrategioihin, varmistaen selkeät ja tulokselliset ilmastotoimet.
Inrego on kiertotalouden ja vastuullisen IT:n asiantuntijayritys. Ostamalla organisaatioilta käytettyjä IT-laitteita ja tyhjentämällä sekä kunnostamalla ne uudelleenkäyttöön yritys tarjoaa uuden elämän yli 350 000 IT-laitteelle vuosittain. Vuonna 2024 IT-laitteiden uudelleenkäytöllä saavutettiin yli 87 300 tonnia CO2-säästöjä.