Suomi julkaisi maaliskuussa 2021 kansallisen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian, joka pyrkii toisaalta minimoimaan ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjäljen, mutta myös valjastamaan ICT:n tuomat ratkaisut kestävän kehityksen edistämiseen.
Ilmaston lämpenemisestä puhutaan paljon, eikä syyttä, sillä tällä hetkellä olemme jäljessä Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta. Kiistatta voimme todeta ICT-alan vaikutusten ilmastoon olevan merkittäviä; koko ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia. Vertailun vuoksi, esimerkiksi lentämisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 2,3% maailmanlaajuisista päästöistä.
ICT tuo siis paljon mahdollisuuksia innovaatioiden osalta, mutta myös haasteita etenkin laitteiden tuotannon saralla. Jokainen yritys voi itse vaikuttaa mm. omalla IT:n hankintapolitiikallaan ja edellyttämällä tietyn prosenttiosuuden kokonaishankinnoista olevan kierrätettyjä.
Kuusi tavoitetta ohjaavat
Mutta mitä ICT-alan ilmastostrategiassa tavoitellaan? Strategiaa valmisteli työryhmä, johon kuului yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Sille luotiin kuusi tavoitetta, jotka ovat:
1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöön
On tavoiteltava energiatehokkuutta viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Datakeskusten sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi huomattavasti nykyistä enemmän. Myös investoinnit hiilettömään sähköntuotantoon vähentävät ICT-alan kokonaispäästöjä.
2. Datatalous ilmastoystävälliseksi
Dataliikenteen määrä on moninkertaistunut verrattuna 2010-luvun alkuun. Ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin se, miten niistä saadaan energiapihejä. On myös huomioitava, että uusi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa laitteistolta ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.
3. Laitteiden käyttöikä pitemmäksi ja arvometallit kiertoon
Laitteiden käyttöikään voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi kuluttajille on tarjottava tietoa laitteiden tuotetakuista, ohjelmistopäivityksistä, uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä. Laitteet sisältävät harvinaisia metalleja, jotka on saatava tehokkaasti kiertoon.
4. Kokonaiskuva digitalisaation ympäristövaikutuksista
ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys, hajanaisuus ja saatavuus ovat haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.
5. Kuluttajat tietoisiksi ympäristövaikutuksista
Kuluttajien käyttäytymisellä on huomattava vaikutus ICT-alan ympäristövaikutuksiin. Tiedon saamista tulee parantaa eri kanavissa perusopetuksesta kuluttajakampanjoihin.
6. Nousevien teknologioiden hyödyntäminen ilmastotyössä ja ympäristönsuojelussa
Uudet teknologiat, kuten tekoäly herättää toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseksi, mutta uusia teknologioita kehitettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota niiden omaan energian- ja materiaalienkulutukseen.
Missä mennään nyt?
Kysyimme Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Tuuli Ojalalta, missä strategian jalkautuksessa nyt mennään ja yksi selkeä viesti on, että vaikka kuudessa teemassa on jo paljon tehtynä, niin lisää toimia tarvitaan edelleen. "Yritysten aktiivisuus alan kestävyyden edistämisessä on avainasia strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta", Tuuli korostaa.
Myös Tuuli nostaa esiin laitteiden lyhyen käyttöiän yhtenä isoimmista haasteista: "Vaikka ICT-alan energiankulutus syystäkin saa melko paljon huomiota, monen asiantuntijan mielestä laitteiden lyhyt käyttöikä ja niihin kuluvat materiaalit ovat kaikista haastavin kysymys alan kestävyyden näkökulmasta.”
ICT-laitteet eivät saa olla kertakäyttötavaraa vaan meidän on muutettava ennen kaikkea ihmisten käyttäytymistapoja ja kulutustottumuksia.
”Laitteiden kierron parantamisella ja käyttöiän pidentämisellä on erittäin tärkeä osa ICT-alan jalanjäljen pienentämisessä. Samalla kierrätys on tehtävä tietoturvallisesti. Yritykset voivat vaikuttaa tähän huolehtimalla omissa laitehankinnoissaan kestävyysnäkökohdista ja myös tarjoamalla tietoturvallisia laitteiden kierrätyspalveluita.”, Tuuli muistuttaa.
Mitä seuraavaksi?
Tuulin mukaan myös datan ja ohjelmistojen osuus on tärkeä. Energiankulutus ja laitteistovaatimukset on otettava huomioon ohjelmistojen ja digitaalisten palveluiden tuotannossa.
Onneksi innovaatioita ja tutkimustyötä myös tuetaan ja loppuun Tuuli kannustaakin yrityksiä kehittämään uutta: ”Yritysten tuottamille päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta vähentäville digitaalisille ratkaisuille on tarvetta ja toivottavasti myös yhä enemmän mahdollisuuksia kasvavan T&K-rahoituksen avulla”,
Inregon tavoitteena pidentää laitteiden käyttöikää ja lisätä tietoisuutta
Hankkimalla kunnostettuja IT-laitteita yritys voi suoraan pienentää omia Scope 3 -päästöjään. Lisäksi yritysten tulee muistaa, että heillä kolme vuotta käytössä ollut tietokone on moneen käyttöön vielä täysin toimiva. Vaikka yrityksessä sille ei käyttöä enää olisi, on yrityksen vastuulla huolehtia laite pian jatkokäsittelyyn, jotta sille voidaan tarjota uusi elämä ja näin vaikuttaa välillisesti uusien laitteiden tuotannosta aiheutuviin CO2-päästöihin.